Laukaan kansallispuku
Laukaan naisen ensimmäinen kansallispuku on hyväksytty vuonna 1921.
Puvun suunnittelivat Elsa Heporauta ja U.T. Sirelius.
Pukuun kuului valkoinen reikäompelein koristeltu paita, raidallinen hame, sininen liivi ja sininen tykkimyssy.
Puvun esikuvana oli Laukaan Riikolan tyttären kirkasvärinen kirkkohame, jonka hän oli aikoinaan pannut talteen ja lahjoittanut myöhemmin poikansa tyttärelle Fredrikalle. Fredrikan tytär Henriikka antoi esiäitinsä hameen malliksi kun tytär Mandi Kankainen kutoi Laukaan ensimmäisen kansallispukukankaan 1921.
Toisen, vuonna 1956 valmistuneen pukumallin kokosi Tyyni Vahter Laukaan Kalevalaisten Naisten tilauksesta. Puku pohjaa 1920-luvulla tehtyyn kansallispukuun ja pohjoishämäläiseen pukuperinteeseen.
Viimeisin puvun tarkistus on vuodelta 1984, jolloin Leena Sipilä tarkisti puvun kansallispukuraadin ohjeiden mukaan. Tuolloin puvun kankaat, kaavat ja valmistustavat muutettiin perinteisiä valmistustapoja vastaaviksi.
Puvun suunnittelivat Elsa Heporauta ja U.T. Sirelius.
Pukuun kuului valkoinen reikäompelein koristeltu paita, raidallinen hame, sininen liivi ja sininen tykkimyssy.
Puvun esikuvana oli Laukaan Riikolan tyttären kirkasvärinen kirkkohame, jonka hän oli aikoinaan pannut talteen ja lahjoittanut myöhemmin poikansa tyttärelle Fredrikalle. Fredrikan tytär Henriikka antoi esiäitinsä hameen malliksi kun tytär Mandi Kankainen kutoi Laukaan ensimmäisen kansallispukukankaan 1921.
Toisen, vuonna 1956 valmistuneen pukumallin kokosi Tyyni Vahter Laukaan Kalevalaisten Naisten tilauksesta. Puku pohjaa 1920-luvulla tehtyyn kansallispukuun ja pohjoishämäläiseen pukuperinteeseen.
Viimeisin puvun tarkistus on vuodelta 1984, jolloin Leena Sipilä tarkisti puvun kansallispukuraadin ohjeiden mukaan. Tuolloin puvun kankaat, kaavat ja valmistustavat muutettiin perinteisiä valmistustapoja vastaaviksi.
Laukaan kansallispuku edustaa 1700- ja 1800-lukujen vaihteen laukaalaista ja pohjoishämäläistä pukuperinnettä.
Päähineet
Tytöt käyttävät paria punaista silkkinauhaa, jotka sidotaan hiusrajaan hiusten päälle, niin että nauhojen päät riippuvat vapaasti.
Tykkimyssyn koppa on päällystetty kuosiinkudotulla yksivärisellä sinisellä silkillä, jossa on monivärinen ketjupistokirjailu. Koppa on isokokoinen ja kolmilaskoksellinen. Myssyssä on takana rusetti. Tykki on tehty viidestä erilevyisestä pitsistä.
Huivi
Puvun kanssa voidaan käyttää ajalle tyypillistä silkkihuivia
Paita
Paidan esikuvaksi valittiin sama kuhmoislainen paita, joka on Keski-Suomen puvussakin. Paidassa on yliset hienompaa pellavapalttinaa kuin aliset. Paidan kaulus tärkätään pystyyn ja sen reunassa on kankaasta purettu hapsu. Kapeiden hihojen suuta koristaa iskuhapsut.
Liivi
Liivi on siro ja kapeaolkaiminen. Se on sivusaumaton ja siinä on pyöreähkö laaja pääntie. Poikittainen muotolaskos vyötäröllä ja kiilapalat etukappaleissa lisäävät liivin siroutta. Liivin helma nousee takakappaleella kohti läppäkörttejä. Liivi suljetaan pellavanvärisellä nyörillä.
Esiliina
Esikuva on Kansallismuseon nastolaisesta esiliinasta. Malliltaan se on yksinkertaisen kaunis perusesiliina, jonka ainoat koristukset ovat syvät laskokset vyötäröllä.
Hame
Hame kudotaan puolivillaisena ja siinä on neljän senttimetrin levyiset värikkäät raidat sinisellä pohjalla. Hame valmistetaan yhdestä kappaleesta ja leveys kootaan vyötärölle vetopoimuin.
Vyötasku
Taskun esikuva on sääksmäkeläisestä taskusta. Tasku ommellaan sinisestä, punaisesta ja raidallisesta villakankaasta ja kukallisesta puuvillakankaasta. Tasku kiinnitetään kapeaan pirtanauhaan, ja sitä pidetään joko oikealla tai vasemmalla puolella esiliinan päällä.
Sukat
Kesällä käytetään valkoisia ja talvella mustia tai valkoisia vikkelisukkia.
Jalkineet
Pukuun sopivat parhaiten musta solkikengät tai nauhakengät. Puvun kanssa voidaan käyttää myös yksipohjaisia nahanvärisiä lipokkaita.
Päähineet
Tytöt käyttävät paria punaista silkkinauhaa, jotka sidotaan hiusrajaan hiusten päälle, niin että nauhojen päät riippuvat vapaasti.
Tykkimyssyn koppa on päällystetty kuosiinkudotulla yksivärisellä sinisellä silkillä, jossa on monivärinen ketjupistokirjailu. Koppa on isokokoinen ja kolmilaskoksellinen. Myssyssä on takana rusetti. Tykki on tehty viidestä erilevyisestä pitsistä.
Huivi
Puvun kanssa voidaan käyttää ajalle tyypillistä silkkihuivia
Paita
Paidan esikuvaksi valittiin sama kuhmoislainen paita, joka on Keski-Suomen puvussakin. Paidassa on yliset hienompaa pellavapalttinaa kuin aliset. Paidan kaulus tärkätään pystyyn ja sen reunassa on kankaasta purettu hapsu. Kapeiden hihojen suuta koristaa iskuhapsut.
Liivi
Liivi on siro ja kapeaolkaiminen. Se on sivusaumaton ja siinä on pyöreähkö laaja pääntie. Poikittainen muotolaskos vyötäröllä ja kiilapalat etukappaleissa lisäävät liivin siroutta. Liivin helma nousee takakappaleella kohti läppäkörttejä. Liivi suljetaan pellavanvärisellä nyörillä.
Esiliina
Esikuva on Kansallismuseon nastolaisesta esiliinasta. Malliltaan se on yksinkertaisen kaunis perusesiliina, jonka ainoat koristukset ovat syvät laskokset vyötäröllä.
Hame
Hame kudotaan puolivillaisena ja siinä on neljän senttimetrin levyiset värikkäät raidat sinisellä pohjalla. Hame valmistetaan yhdestä kappaleesta ja leveys kootaan vyötärölle vetopoimuin.
Vyötasku
Taskun esikuva on sääksmäkeläisestä taskusta. Tasku ommellaan sinisestä, punaisesta ja raidallisesta villakankaasta ja kukallisesta puuvillakankaasta. Tasku kiinnitetään kapeaan pirtanauhaan, ja sitä pidetään joko oikealla tai vasemmalla puolella esiliinan päällä.
Sukat
Kesällä käytetään valkoisia ja talvella mustia tai valkoisia vikkelisukkia.
Jalkineet
Pukuun sopivat parhaiten musta solkikengät tai nauhakengät. Puvun kanssa voidaan käyttää myös yksipohjaisia nahanvärisiä lipokkaita.
