Vuonna 2015 oli monta syytä juhlia ja myös Laukaasta lähdettiin isolla joukolla Kalevalan päivän juhlakonserttiin Finlandia talolle. Ennen juhlakonserttia vierailimme Ateneumissa ja nautimme maistuvan lounaan Kappelissa. ![]()
0 Comments
Naishehkua oli jyvässueudun naisjärjestöjen voiman näyte joka toteutettiin kuusi kertaa Minna Canthin päivän tienoilla. #Naishehkua Muistoja juhlistamme: ![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
Kuhankosken opetuskodin käsityönopettaja Sirkka Rautala oli nähnyt kuvan ja maininnan Laukaan kuvatäkistä ja hän oli ottanut kuvatäkin etsimisen asiakseen ja puhui siitä mm. Laukaan rovasti Armas Salmenkivelle, joka sitten pitäjällä liikkuessaan kuulutteli olisiko kenelläkään tietoja Laukaan kuvatäkin kohtalosta. Tiedustelun seurauksena kuvatäkki löytyi vuonna 1966 erään talon aitasta, josta se siirrettiin säilytettäväksi Kalluntuvan museokylään. Puustellin työkylän kudonnanohjaaja Maarit Liukkunen vieraili 1980- luvun alussa Keskisen talossa ja sieltä löytyi kuvatäkistä myös sininen versio, josta tehtiin mallipiirros ja ohjeet. Siskokset olivat aikanaan nähtävästi kutoneet kuvatäkit samaan loimeen, toinen ruskean, toinen sinisen. Vanha malli kuvattiin ja siitä tehtiin sitten ohje siniseen kuvatäkkiin. Valokuvat ja mallipiirrokset ovat tallessa Puustellissa. Alkuperäinen Kalluntuvan museokylästä löytyvä täkki on kudottu 1858 Laukaan Oksalan kylässä Keskisen talossa. ![]()
V. 1989 yhdistykselle valmistui myyntiin vanhan mallin mukainen puuvillainen huivi, jonka ensimmäisen kappaleen vastaanotti yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Sirkka Salmenkivi.
Huivin värit ja raidoitus on ollut tyypillinen muuallakin lähiseudulla sillä Hankasalmelta löytyy lähes samanlainen huivi villaisena. Alkuperäinen huivi löytyy Wanhan Laukaan kotiseutuyhdistyksen arkistosta. ![]() Ainekset 150 g voita 1 kp sokeria 3 kananmunaa 1 dl kermaa 1 dl mantelilastuja 1 dl kookoshiutaleita 2 tl kardemummaa 2 kp vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta Valmistus Voi ja sokeri hierotaan vaahdoksi, munta lisätään yksitellen vatkaten voivaahtoon. Sitten lisätään mantelilastut ja kookoshiutaleet. Jauhot, joihin leivinjauhe ja kardemumma on sekoitettu, lisätään kerman kanssa vuorotellen. Taikina nostellaan vuokaan. Paitetaan 20 min. 200 asteessa, 20 min. 150 asteessa, yht 40 min. Kaakun näkö, tuoksu ja maku antavat iloiset hymykuopat poskii. Toivo Pekkasella oli tapana keittää kahvi munien kanssa. Tämä tarkoitti sitä, että kahvinporoista kahvia keittäessään hän selvitti juoman laittamalla siihen kananmunan valkuaista. Pienen hetken päästä hän kaatoi kahvin sihdin läpi kahvikuppeihin. Näin enin osa kahvinporoista jäi pannun pohjalle.
Kahvinselvikkeenä saatettiin kananmunan valkuaisen lisäksi käyttää kalannahkaa, kalansuomuja, keinotekoisesti valmistettua selvikettä tai joskus myös suolaa ja munankuoria. Kalansuomuiksi sopivat suurisuomuisten kalojen, kuten lahnojen, suomut, jotka ennen käyttöä pestiin hyvin ja kuivattiin. Kalannahkaselvikkeenä käytettiin lipeäkalan nahkaa, joka esikäsiteltiin samalla tavalla. Selvikkeiden vaikutus perustui siihen, että ne osittain liukenivat kuumassa vedessä hiukan liimamaiseksi liuokseksi, johon porohiukkaset takertuivat ja painuivat nopeammin kahvipannun pohjalle. ![]() Laukaan Kalevalaiset naiset juhlivat vuonna 2014 kuudettakymmenettä toimintavuottaan. Yhdistys perustettiin kirjailija Elsa Heporaudan johdolla lokakuussa 1954 vaalimaan kansallista perinnettä, mutta myös uudistamaan suomalaista kulttuuria. Juhlavuoden kunniaksi Laukaan Kalevalaiset naiset julkaisivat paikallisen kulttuuripersoonan Toivo Pekkasen leivonnaisreseptejä ja aikalaismuistoja hänestä. Korpilahdelta Laukaaseen kotiutunut Pekkanen toimi Vihtavuoren koulun johtajaopettajana 1930-luvun alusta 1960-luvun alkupuolelle saakka. Opetustyönsä ohessa hän järjesti pitoja niin Laukaassa kuin pitäjän rajojen ulkopuolella. Ruoanlaitto- ja leipomistaitonsa ansiosta hän oli suosittu pitokokki, joka järjesti maittavat tarjoilut moniin laukaalaisten juhliin. Hän veti myös suosittuja leivonta- ja ruoanlaittokursseja. Kirja Pekkasesta ja hänen leivonnaisresepteistään julkaistiin Topin päivänä 2.11. 2014. Kirjassa kerrotaan, millainen ihminen Toivo Pekkanen oli. Pekkasen opettajapersoonaa valotetaan hänen entisten oppilaidensa kertomien muistojen kautta. Mainiosta ruokajuhlien järjestäjästä kertovat hänen tarjoiluistaan nauttineet ja hänen kanssaan pitoja laittaneet. Pekkaselle tyypillistä oli sinutella kaikkia ikään tai virka-asemaan katsomatta. Tavastaan hän ei luopunut silloinkaan, kun tapasi presidentti Kekkosen. Kirjasta selviää muun muassa se, miten hänen onnistui tehdä tämä luontevalla tavalla! |
Laukaan Kalevalaiset naiset ry
Perinne- ja kulttuurijärjestö Archives
January 2021
Categories
All
|